Facebook puhuttaa (2/2010)

Verkon suosituin sosiaalinen media, facebook, kasvaa vauhdilla. Vuonna 2004 perustetulla yhteisöpalvelulla on jo 400 miljoonaa käyttäjää. Jos se olisi valtio, niin se olisi Intian jälkeen maailman kolmanneksi väkirikkain.

Naamakirja puhuttaa. Se jakaa mielipiteitä. Jotkut vastustavat jyrkästi tällaista virtuaalimaailman epätodellista yhteydenpitomuotoa, eivätkä aio liittyä siihen – eivät nyt eikä tulevaisuudessa. Kuitenkin joka päivä moni ihminen luo facebookiin profiilinsa. Monet heistä ovat hyvässä keski-iässä. Uusien juttujen uteliaat kokeilijat ovat jo aikaa sitten siirtyneet muihin yhteydenpito muotoihin – vai ovatko?

Eräässä tutkimuksessa todettiin, että useinkaan nuoret eivät halua omia vanhempiaan facebook-kavereikseen. Tämä tulos ei varsinaisesti yllätä. Varsin luonnollista lienee, että varsinkin teini-ikäiset nuoret muodostavat oman ikäisistä koostuvia sosiaalisia verkostoja.

Facebook ja muut sosiaaliset verkostot tarjoavat loistavan väylän viestiä tärkeistä asioista. Esimerkiksi Haitin katastrofin yhteydessä facebookin kautta levisi ennen näkemättömällä vauhdilla tieto hädästä. Tietoon vastattiin osoittamalla valtavaa auttamishalua. Moni ryhtyi sanoista tekoihin. Esimerkiksi World Visionin Toivoa Haitin lapsille fanisivusto keräsi lyhyessä ajassa 22000 fania. Sivuston kautta faneille informoitiin päivittäin Haitin tilanteista ja mahdollisuuksista auttaa.

Naamakirjan maine ei kuitenkaan ole aivan tahraton. Sellon traagisen joukkosurman yhteydessä siellä syntyi vihayhteisö, joka hankki nopeasti jäseniä. Toisaalta kaikkialla, missä on ihmisiä, esiintyy hyvää ja pahaa. Ihmisen vallassa on käyttää mediaa palvelemaan hyvää tai levittämään pahaa. Ratkaisu tähän ei kuitenkaan ole poissa pysyminen. Kristityt hyödyntävät tunnetusti jälkijunassa ajanilmiöitä. Enemmän tarvittaisiin rohkeaa pioneerihenkeä – heittäytymistä. Siellä kannattaa olla, missä ihmiset ovat. Kaikki alustat ja foorumit hyvän levittämiseen kannattaa käyttää.

Facebookia arvostellaan myös siitä, että se saattaa aiheuttaa jonkinasteista riippuvuutta ja voi siten häiritä työntekoa. Kasvokirjaa käytetään hyvin monella tavalla. Toiset päivittävät statustaan useita kertoja päivässä. Toiset taas kurkkaavat kerran viikossa, onko tullut kutsuja kaveriksi.

Sitä ei kuitenkaan tarvitse pelätä, että aktiivisuus verkon sosiaalisissa yhteisössä vähentäisi ihmisten kohtaamisia kasvokkain. Kanadalainen tutkija Barry Wellman on nimittäin osoittanut, että se on juuri päinvastoin. Aktiivisuus verkossa lisää ihmisten kohtaamisia myös kasvokkain. Verkko lisää yhteisöllisyyttä, eikä se rajoitu vain omaan kylään tai kaupunginosaan. Sosiaaliset suhteet ovat muuttuneet tiiviistä, paikkaan sidotuista yhteisöistä hajautuneiksi sosiaalisiksi verkostoiksi. Perheiden ABC+ -lehden lukijatkin muodostavat yhteisön ja siihen voi kuulua myös verkossa. Liity sinäkin Perheiden ABC+ -lehden facebook-sivujen faniksi www.facebook.com/Perheiden ABC+ -lehti.